Tervetuloa sivuilleni!

Olen Anne Jokivuori Järvenpäästä. Perheeseeni kuuluu Joona 15v ja Linda 13v sekä tietysti koirat.

Vanhin on Leevi-bokseri joka täyttää kesällä 8 vuotta. Leevi on mitä herttaisin ja ystävällisin koira. Olin haaveillut bokserista jo pikkutyttönä.
Ensimmäisen koirani sain kuitenkin vasta 13 vuotiaana ja se oli pitkäkarvainen collie, Bobby. Se eli reilu kymmenen vuotiaaksi.
Sittemmin aikuisiällä meillä oli 2 kultaista noutajaa, toisen kanssa tuli käytyä tottiskisoissa ja taipparitkin sen kanssa päästiin läpi. Jonkun verran käytiin näyttelyissä, tämä herra oli valmis vasta 4-vuotiaana ja siinä vaiheessa oli jo kaksi pientä lasta.

Lisäksi meillä asustaa 2 jenkkipoikaa, Tino ja Arttu. Miten siis hurahdin jenkkeihin.. sitä en itsekkään oikein vielä ymmärrä. Naapurissani oli jenkkipentu, suloinenhan se oli mutta pentuja on nähty monenmoisia vuosien varrella. Se ei siis antanut vielä kipinää.
Sitten lähdimme naapurini kanssa katsomaan Club Show´ta Onnelaan.. Siitä se sitten lähti. Olin aivan myyty. Vanhat muistot näyttelyistä palautuivat mieleeni ja jenkit oli mahtavan näköisiä laitettuina! Paikan päällä jo keskustelin Marjatan ja Outin kanssa, uteliaisuus rotuun kasvoi ja kasvoi.
Marjatalle oli juuri syntynyt pentuja mutta sillon en vielä tiennyt ottavani juuri tästä pentueesta.

Joka tapauksessa loppusyksystä haimme sitten Marjatalta Tinon, Serene Thunderball meille. Tinolla riittää vauhtia ja intoa aina. Näyttelyissä olemme jonkin verran käyneet, tottista harrastaneet omaksi iloksi sekä aloittelemme agilityä. Tinon kanssa koitetaan myös jälkeä koska tuo nenä toimii niin ahkerasti. Tinon tultua Suomen valioksi, keskitymme jälkeen ja agilityyn erittäin lyhyessä turkissa;)

Sitten viime syksynä meille tuli Outilta Arttu, Little Life Hot To Handle.
Arttu on reipas, nuori miehenalku. Artun "näyttely-ura" on alkanut ihan mukavasti, taitaa olla jo 4 sertiä kasassa. Olemme aloittaneet agilityn alkeiskurssin.

Eli jenkit ovat valloittaneet sydämeni täydellisesti. Jenkki on mitä iloisin ja ystävällisin koira mitä olen tavannut. Ja käsille riittää puuhaa joten vapaa- ajan ongelmia ei ole. Jos ei ole näyttelyitä niin sitten tehdään jotain muuta.
Aina on jotain!

Terveisin Anne & koko poppoo